lauantai 6. huhtikuuta 2013

Päästöstä päästiin

No niin, jokohan alkaisi elämän voittaa. Saimme siis paastoviikon päätteeksi koko porukka vatsataudin, ukot selvisivät vähemmällä pidemmän kaavan kautta, itse otin 12 tunnin täysihoidon. Pätkäjätkä ei nuku vieläkään mutta on sentään alkanut syömään joten uskallan ehkä väittää että ollaan voiton puolella.

En tiedä johtuuko paastosta vai päästöstä, mutta vatsa on oireillut ärtyneesti ensimmäistä kertaa moneen vuoteen satunnaisia stressejä lukuunottamatta.

Hyvä on, kuva on huijausta ja otettu 2011 pari viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta tällä viikolla on taas ollut noille äitiysajan soputeltoille käyttöä. Ihan järkyttävä turvotus joka ruokailun jälkeen ja illalla heiluu peitto 11 boforin voimalla niin että mies lähtee ovet paukkuen keittiöön evakkoon.


Onneksi on vertaistuki - Varpu vinkkasi Pätkistely-ryhmässä Molkosan-veden ihmeitä tekevästä voimasta. Kävin torstaina hakemassa purkin Molkosan Vitality jauhetta, eikä ole sen jälkeen paljoa vatsa vaivannut. Ihanaa! Alkuperäinen Molkosan kuulemma maistuu ihan hanurille, mutta tässä on aika kiva ja kevyt appelsiinin maku, menee ihan huomaamatta alas mehun korvikkeena. Mainos ei ole maksettu, olen vain ollut ymmärtävinäni että tätä blogia joku muukin vatsavaivainen lukee, joten kannattaa kokeilla.

Tällä viikolla jätin paastopäivät suosiolla väliin, halusin antaa suolistolle toipumisaikaa eikä näillä yöheräilyillä ja häröilyillä olisi juuri pinna mitään ekstraa kestänytkään. Ensi viikolla ajattelin ottaa taas tiistaina paaston. Toinen päivä onkin sitten vähän vaikeampi valinta, sillä jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen to-pe yh-mudena kun Mies lähtee etelänaapuriin duunireissuun. En tiedä kuinka hirveen hyvä ajatus on jättää syöminen pois jos on erittäin energisen ja uhmaisen lapsen kanssa kaksin kotona, en ajatellut päätyä otsikoihin kuitenkaan, niin tärkeää ei paastoilu ole.

Ja kun nyt paastoilun tärkeyteen päästiin: Minä en aio noudattaa orjallisesti mitään paasto-ohjeita, koska a) olen jurnuttava, ämpyilevä vastarannankiiski, b) tykkään syömisestä, c) en alkanut projektiin oppiakseni lisää paastoamisen säännöistä, vaan oppiakseni tuntemaan oman nälkäni ja tunnesyömiseni rajat tarkemmin.

Tämä tarkoittaa, että kahvia ei lasketa. Ei vaikka juon sitä maidon kanssa. Piste. Pyrin mahdollisimman lähelle 500 kaloria päivässä, mutta jos kalorit menevät jonain päivänä lähemmäs 700, tai jopa tuhatta, en aio syyllistyä. Se on edelleen ihan naurettavan vähän energiaa naiselle, jonka mitat ovat 172cm ja 85kg.


Paastoan 24h iltapalasta iltapalaan. Eli syön tuhdin iltapalan, paastoan seuraavan päivän ja sitten lopetan taas tuhtiin iltapalaan. Tämä syistä avio-onni, perherauha, terve järki. En todellakaan kestä mennä nälkäisenä nukkumaan, varsinkaan nyt kun nämä yöt on yhtä hiiuliheitä sairastelujen ja eroahdistusten ynnä muiden mystisten "kuun asema on väärä ja lakana rypyssä"-taaperosyiden takia.

Tässä vielä kuvamatskua viime viikon torstailta, jolloin oli viimeinen paastopäivä. Aamupalalla persikkaa mehussa ja lounaaksi iso salaatti ja broiskuleike. Ja ei, en todellakaan pyyhkinyt soosia pois fileen päältä. Päivällissyömisiä en enää kuollaksenikaan muista, mutta jotain linjalta omena ja leipä se taisi olla.

Voikaa hyvin!

Aamupalaa.    


Lounasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti